Asetelmassa 154 on vuoron kehyksiin sijoitettu yksinäislauseen tarkempi kenttäkuvaus. Avaus ja lopetus voivat olla prosodisesti integroituneita lauseeseen, mutta niiden syntaktinen suhde lauseeseen on löyhä. Syntaktisestikin integroituneita aloituksia ovat etiäiset eli alkuun lohkeavat lausekkeet kuten Noi lapset (ni tuleeks ne) (» § 1018), lopetuksia erilaiset jälkilisäykset kuten partikkelit ja liitekysymykset, esim. vai mitä (» § 1037). Varsinkin lausuma- ja dialogipartikkelit (joo, niin) samoin kuin lopetuksessa esiintyvät huomionkohdistimet (hei, kuule) liittyvät selvemmin koko vuoron kuin sen sisällä olevan lauseen osaksi.
1 | Avaus | 2 | Alkukenttä: | Loppukenttä | Lopetus | |
esikenttä + | teema | |||||
.mt | Tota< | (.) | onks | toi Sini | kertonu | |
Ai | siitä | sinä | suutuit. | |||
.hh | Joo no | (.) | tuo | on tärkeä pointti | ||
Perkele | kyllä | se | on yks torvi | se Sundberi siellä. | ||
Noi lapset | ni | tuleeks | ne | kaikki | ||
No | tääl | on Rantalan Tarja | hei | |||
Ja | bussillaki | pääsee | vai mitä. | |||
Tutkija K | miksi | tuo feminismi | ei oikein uppoa
suomalaisiin naisiin |
|||
Kuule tota | liikeniskö | teiltä | yhtä mankkaa vähäks aikaa |
Avaus- ja lopetusosiin liittyy vuorovaikutuksen kannalta potentiaalisesti merkityksellistä ei-kielellistä ainesta. Asetelmassa 154 asemaan 1 on sijoitettu avauksen kielellistä ainesta kehystäviä elementtejä. Tällaisia ovat mm. maiskautus, sisäänhengitys, empimisäänne tai tauko, jotka voivat olla keskustelun kulun kannalta relevantteja. Asemaan 2, siis kielellisen avauselementin jälkeen ja ennen varsinaisia lauseen jäseniä, voi myös tulla tauko taikka jokin partikkeli, mm. tyypillisesti jäsentävässä tehtävässä käytetty ni (» § 811).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet