Puheenvuoron loppukohta ei ole samalla tavoin rakenteellisesti määräytyvä kuin lauseen loppu. Vuoron loppu voi muuttua keskustelun jatkuessa; puhuja itse tai puhekumppani voi jatkaa – usein vuorovaikutuksellisesta syystä – jo syntaktisesti, prosodisesti ja pragmaattisesti eli toiminnoltaan päättynyttä vuoroa lisäämällä siihen esim. jonkin syntaktisesti valinnaisen jäsenen (tarkemmin » § 1011, 1013).
Seuraavassa katkelmassa on kyse sopivan luennoitsijan löytämisestä. Vastaaja M on jo esitellyt yhden mahdollisen puhujan ja siirtyy nyt kehumaan seuraavaa.
| 1 | M: | Joo:. Hän on meillä tämmösenä tuntiopettajana. |
| 2 | P: | Ai jaa:. |
| 3 | M: | Oikee vauhdikas ja hyvä nainen. .hh |
| 4 | P: | On hyvä. |
| 5 | M: | myös. Joo:. (p) |
Rivin 3 vuoron muodostaa NP, joka on esitetty sävelkulultaan laskevana. Puhuja jatkaa kuitenkin tätä lausettaan uudessa vuorossa partikkelilla myös. Tällöin hänen vuoronsa edustama toimintokin muuttuu: täydennettynä lausuma implikoi, että jollakin muulla on mainitut hyvät ominaisuudet (» § 840). Rivin 3 lopussa oleva sisäänhengitys (merkitty .hh) saattaa ennakoida, että vuoro tulee jatkumaan, vaikka edellinen kokonaisuus on syntaktisesti ja prosodisesti loppuun saatettu. Toinen puhuja kuitenkin ennättää väliin esittämään tarkistuskysymyksensä (r. 4) (tarkistuskysymyksistä » § 1211). Niinpä esimerkin viimeinen rivi sisältää kaksi eri puhetoimintoa: sekä puhujan oman edellisen vuoronsa jatkoksi tarjoaman partikkelin että vastauksen joo:. puhujan P juuri esittämään tarkistuskysymykseen.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä