Modaaliverbeillä ilmaistaan niin dynaamista, deonttista kuin episteemistäkin mahdollisuutta ja välttämättömyyttä. Modaaliverbejä on mahdollista ryhmitellä monin perustein, ja modaaliverbien kategoria on rajattavissa eri tavoin (» § 1563). Jos pidetään silmällä mahdollisuuden ja välttämättömyyden ulottuvuuksia, keskeisiä modaaliverbejä ovat seuraavat:
Raja mahdollisen ja välttämättömän välillä ei kuitenkaan ole jyrkkä; itse asiassa verbit voidaan sijoittaa jatkumolle:
välttämättömyys | ![]() |
mahdollisuus |
Esimerkiksi sellaiset verbi-ilmaukset kuin sopii, on hyvä tai kannattaa eivät sijoitu kumpaankaan ääripäistä. Kielto puolestaan vaikuttaa keskeisten modaaliverbien tulkintaan siten, että jatkumon sijasta ilmaukset ovat sijoitettavissa loogiseen neliöön (» § 1613 kuvio 16), jossa kontraarisina vastakohtina ovat välttämättömyys ja mahdottomuus: Sinun täytyy lähteä vs. Et voi ~ saa lähteä, toisaalta kontradiktorisina vastakohtina välttämättömyys ja ei-välttämättömyys, vrt. Sinun täytyy lähteä vs. Sinun ei tarvitse ~ pidä lähteä.
Modaaliverbit eroavat toisistaan semanttisesti lisäksi siinä suhteessa, mitä implikaatioita niihin liittyy. Nesessiivinen täytyy-verbi on implikatiivinen: Maijan täytyi sukeltaa implikoi, että Maija sukelsi. Mahdollisuutta ilmaisevat verbit eivät sisällä vastaavaa implikaatiota: Maija voi ~ sai ~ osasi sukeltaa jättää avoimeksi sen, sukelsiko Maija vai ei. Pitää-verbi on tässä suhteessa kaksimerkityksinen; joillakin murrealueilla se toimii implikatiivisesti, toisilla ei, vrt. Maijan piti sukeltaa, ja hän tekikin sen hienosti ~ mutta hän ei uskaltanutkaan. (Implikatiivisista verbeistä » § 1561.)
Mahdollista ilmaisevista modaaliverbeistä saattaa, taitaa ja mahtaa tulkitaan yksinomaan episteemisesti. Toisaalta verbejä sopii, pitää, ei tarvitse, tulee ja kuuluu käytetään pääasiassa deonttistulkintaisesti.
Huom. Osalla dynaamismerkityksisiä modaaliverbejä on sekä modaalista että ei-modaalista käyttöä. Esimerkiksi verbejä joutua, päästä ja sopia voidaan käyttää myös ilmaisemaan tilaan siirtymistä:
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Modaaliverbit kielioppiperinteessä
Mahdollisuutta ilmaisevat modaaliverbit
Voida ja sen dynaamiset vastineet
§ 1580 Yleistä modaalisista rakenteista
Olla-verbilliset predikaatit nesessiivirakenteessa
§ 1581 Rakennetyypit on tehtävä ja on pakko ~ tarpeen
§ 1582 Meillä on syytä vs. Meidän on syytä
§ 1583 Predikatiivirakenteet: On hyvä ~ turha ~ järkevää mennä
Modaaliset adverbit ja partikkelit
Kielto ja kielteiset ilmaukset