§ 1612 Ulkoinen ja sisäinen kielto: ei voi juoda, voi olla juomatta

Modaaliverbit voivat olla kiellon vaikutusalassa. Kun modaaliverbi on kieltomuodossa, kielto kohdistuu itse modaaliverbin ilmaisemaan mahdollisuuteen tai välttämättömyyteen; kyseessä on ulkoinen kielto.

Toisaalta kielto voidaan kohdistaa modaaliverbin täydennyksenä olevaan infinitiiviin käyttämällä MA-infinitiivin abessiivimuotoa. Silloin modaaliverbi jää kiellon ulkopuolelle. Tätä sanotaan sisäiseksi kielloksi.

Kun lauseessa on sekä ulkoinen että sisäinen kielto, ne eivät modaaliverbin yhteydessä välttämättä kumoa toisiaan (» § 1632). Esimerkiksi lauseet Liisa voi syödä mämmiä ja Liisa ei voi olla syömättä mämmiä eivät ole synonyymiset. Jälkimmäisen tulkintaan sisältyy sisäisen pakon merkitys ’Liisan on pakko syödä mämmiä’, kun taas edellinen lause pelkästään toteaa Liisan pystyvän syömään mämmiä (» § 1613).

Tietyt modaaliverbit voidaan kielteisinä tulkita vaikutusalan suhteen kummin päin tahansa. Lause Minun ei pitänyt nukkua voidaan tulkita joko niin, että kiellolla on laaja vaikutusala: ’ei ollut niin, että minun piti nukkua’, tai niin, että modaaliverbillä on laaja vaikutusala ja kyseessä on sisäinen kielto: ’minun piti olla nukkumatta’. Samalla tavalla kaksitulkintainen on propositionaalista asennetta ilmaisevan uskoa-verbin kieltomuoto lauseessa Johto ei usko päätöksen syntyvän. Kiellon laaja vaikutusala antaa tulkinnan ’ei ole niin, että johto uskoo päätöksen syntyvän’ ja verbin laaja vaikutusala tulkinnan ’johto uskoo, että päätöstä ei synny’.

• » Pykälän kirjallisuus
• » Koko luvun kirjallisuus