Dialogipartikkelit kuten ai, aha, jaaha, jaa, mm, joo, no ja niin ovat keskustelussa käytettäviä partikkeleita, joiden keskeinen tehtävä on intersubjektiivinen: ne toimivat dialogin, siis vuoropuhelun eli keskustelun, osana. Dialogipartikkelit ovat vuorovaikutuksen ohjailun välineitä. Niiden kieliopillisen tarkastelun viitekehyksenä ei ole lause vaan vuorottelu, eikä niitä ole mahdollista kuvata ottamatta huomioon kontekstia. Partikkelivuoroja tarkastellaan yksityiskohtaisemmin luvussa Lausuma ja vuoro (» § 1044 – 1051).
Dialogipartikkelit voivat muodostaa lausuman ja puheenvuoron sekä suorittaa kielellisen toiminnan yksin. Ne ovat pienimpiä kielen keinoja, joilla voi tavoittaa puhekumppanin ja osoittaa keskusteluun osanottajuutta. Partikkelilausuma esiintyy usein kesken toisen puhujan esittämää pitempää puheenvuoroa tehtävänään mm. sen ilmaiseminen, sisältääkö vastaanottajan kuulema uutta vai tuttua tietoa, riittääkö puhujan tarjoama taustatieto vai ei. Kaksi keskeistä kuulolla olemisen ja vastaanottamisen partikkelia, niin ja joo, muodostavat kysyvän kO-partikkelin kanssa kokonaisen lausuman veroisen vaihtoehtokysymyksen (Jooko? Niinkö?). Lisäksi dialogipartikkelit esiintyvät vuoron alussa, jotkut myös vuoronloppuisina. Distribuutioltaan ne ovat pitkälti samanlaisia kuin interjektiot (» § 856).
Huom. Dialogipartikkeleita on diskurssintutkimuksessa nimitetty minimipalautteiksi tai palautemorfeemeiksi. Näitä nimityksiä on arvosteltu liian yksipuolisiksi: niissä ei tule esiin kyseisten partikkelien luonne esittäjänsä tulkinnan eksplikoijina. Nimitys ”palaute” on sikälikin epähavainnollinen, että mitä tahansa leksikaalistakin vuoroa keskustelussa on perusteltua pitää palautteena edelliseen vuoroon. Harvemmin käytetty nimitys vastauspartikkeli kuvaa tämän ryhmän luonnetta paremmin.
Vanhastaan dialogipartikkelit on luettu interjektioiden kategoriaan. Ero näiden kahden luokan välillä onkin melko vähäinen, ja jotkin sanat toimivat molemmissa. (Samasta sanasta eri kategorioissa tarkemmin » § 863.)
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet