§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi

Valtaosa (i)nen-johtimisista adjektiiveista on substantiivikantaisia ja merkitykseltään possessiivisia. Ne ilmaisevat kuuluvuussuhdetta, jossa adjektiivin luonnehtiman substantiivin tarkoite sisältää (i)nen-johdoksen kantasanan tarkoitteen, tarkoitteita tai tarkoitetta. Usein (i)nen-johdoksen implisiittisenä oheismerkityksenä on kantasanan tarkoitteen runsaus.

Merkitykseltään näistä poikkeavia leksikaalistumia ovat esim. aikainen, herttainen, ilmainen ja määräinen. Adjektiivikantaisia (i)nen-adjektiiveja on vähän, esim. pienoinen, risainen, samainen, ja enimmät niistä ovat käytöltään affektisia (» § 207 – 208).

Harvemmin (i)nen-johdin liittyy muuhun nominivartaloon (etäinen, jokainen, ulkoinen) tai verbiin (ärtyinen, usein jonkin nominaalistavan johdinaineksen välityksellä: vesijäähdytt-e-inen, huonoluist-o-inen » § 275) tai adverbiin (sillo-inen, yksinoma-inen » § 372 huom., 263). Kantavartalo voi olla myös vierasperäinen kuten sanoissa lyyrinen tai mekaaninen (» § 267). Lisäksi on kantasanattomia (i)nen-nomineja, esim. hyinen, kaltainen.

Esiintymisensä puolesta (i)nen-johtimiset adjektiivit jakautuvat täydennyksen tai määriteosan saaviin kuten ikäinen, suuruinen, muotoinen, piirteinen, oppinen (» § 269 – 275) ja toisaalta itsenäisesti esiintyviin kuten iloinen, metallinen tai vuotuinen. (i)nen-johdokset esiintyvät usein myös yhdysadjektiivin edusosana. (Yhdysadjektiiveista » § 426 – 427.)

• » Pykälän kirjallisuus
• » Koko luvun kirjallisuus