Valtaosa (i)nen-johtimisista adjektiiveista on substantiivikantaisia ja merkitykseltään possessiivisia. Ne ilmaisevat kuuluvuussuhdetta, jossa adjektiivin luonnehtiman substantiivin tarkoite sisältää (i)nen-johdoksen kantasanan tarkoitteen, tarkoitteita tai tarkoitetta. Usein (i)nen-johdoksen implisiittisenä oheismerkityksenä on kantasanan tarkoitteen runsaus.
Merkitykseltään näistä poikkeavia leksikaalistumia ovat esim. aikainen, herttainen, ilmainen ja määräinen. Adjektiivikantaisia (i)nen-adjektiiveja on vähän, esim. pienoinen, risainen, samainen, ja enimmät niistä ovat käytöltään affektisia (» § 207 – 208).
Harvemmin (i)nen-johdin liittyy muuhun nominivartaloon (etäinen, jokainen, ulkoinen) tai verbiin (ärtyinen, usein jonkin nominaalistavan johdinaineksen välityksellä: vesijäähdytt-e-inen, huonoluist-o-inen » § 275) tai adverbiin (sillo-inen, yksinoma-inen » § 372 huom., 263). Kantavartalo voi olla myös vierasperäinen kuten sanoissa lyyrinen tai mekaaninen (» § 267). Lisäksi on kantasanattomia (i)nen-nomineja, esim. hyinen, kaltainen.
Esiintymisensä puolesta (i)nen-johtimiset adjektiivit jakautuvat täydennyksen tai määriteosan saaviin kuten ikäinen, suuruinen, muotoinen, piirteinen, oppinen (» § 269 – 275) ja toisaalta itsenäisesti esiintyviin kuten iloinen, metallinen tai vuotuinen. (i)nen-johdokset esiintyvät usein myös yhdysadjektiivin edusosana. (Yhdysadjektiiveista » § 426 – 427.)
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet