Lausemaisia rakenteita voidaan verrata lauseen eräiden keskeisten ominaisuuksien suhteen ns. täydelliseen lauseeseen, jossa on persoonamuotoinen finiittiverbi. Asetelmassa 138 verrataan tiivistetysti lauseen ja pykälissä 873 – 878 käsiteltävien lausemaisten rakenteiden ominaisuuksia. Finiittiverbillisellä lauseella on kaikki vasemmanpuoleisessa sarakkeessa luetellut ominaisuudet. Jotkin semanttisista tai rakenteellisista ominaisuuksista kuten modaalisuus tai erikoislausetyypit ovat ilmaistavissa vain lauseella, toisia kuten esim. persoonaa myös muilla lausemaisilla rakenteilla, joskin muilla keinoin.
Ominaisuus | Rakenne | ||||
Lause | Partisiippi-
lauseke |
Infinitiivi-
lauseke |
Status-
rakenne |
Verbikan-
tainen NP |
|
Modaalisuus | + | – | – | – | – |
Kielto | verbi | -mAtOn | -mAttA | – | – |
Tempus tai aikasuhde | tempus | aikasuhde | – | – | – |
Temaattinen sanajärjestys | + | – | – | – | – |
Erikoislausetyypit | + | + | – | – | – |
Subjekti | sijanvaiht. | GEN | GEN | NOM/PAR | GEN |
Persoona | pers.pääte | POS | (POS) | – | POS |
Passiivi | + | + | -(t)tAessA | – | – |
Aspekti | + | + | – | – | – |
Asetelmasta puuttuvat sellaiset finiittiverbilliset lauseet, jotka ovat toisessa lauseessa jäseninä. Näitä ovat adverbiaalilauseet sekä subjektina ja objektina esiintyvät lauseet. Ne ovat kieliopillisesti ja tekstuaalisesti alisteisia hallitsevalle lauseelle tai sen jollekin jäsenelle, ja näin ollen niiltä puuttuu joitakin itsenäisen lauseen ominaisuuksia: modaalisia vaihtoehtoja, tiettyjen partikkeleiden käyttömahdollisuus, prosodisia ominaisuuksia sekä sanajärjestyksen tekstuaalisia vaihtoehtoja (» § 884). Rinnasteisen yhdyslauseen jälkiosat ovat usein tavalla tai toisella elliptisiä (» § 873 – 874) ja sillä tavoin rinnastuksen alkuosasta riippuvaisia.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Nimityksistä attribuutti ja adverbiaali
Predikaatin käsite eri kielioppiperinteissä
§ 872 Lausemaisten rakenteiden ominaisuuksia
Itsenäiset ja tekstistä täydentyvät lauseet
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet