Johtimen ‑kex (: ‑kkee-) sisältäviä substantiiveja on runsaat 130 sanakirjalekseemiä, joista substantiivikantaisia on n. 80, verbikantaisia n. 40 ja adjektiivikantaisia kymmenkunta. Ryhmä voi karttua. Johdin ‑kex liittyy kaksitavuiseen (heikkoon) vokaalivartaloon (lipu-ke, pesä-ke). Joissain sanoissa johtimeen kuuluu kantavartalon loppuvokaalin korvaava i tai U, ja sana voi olla erimerkityksinen kuin kex-johtiminen vastineensa: korv-ike – korva-ke, pid-ike – pidä-ke, lis-uke – lisä-ke.
Adjektiivi- ja verbikantaiset kex-johdokset ilmaisevat tavallisimmin välinettä, esim. lämmike, kostuke, sytyke, vahvike (» § 257), substantiivikantaiset taas kantasanan tarkoitteen kaltaista, mutta siitä silti jollakin olennaisella tavalla poikkeavaa entiteettiä. Substantiivikantaisen kex-johdoksen merkitystä kuvaa usein parafraasi, joka sisältää samakantaisen mAinen-johtimisen adjektiivin.
kex-johdosten muita semanttisia keskittymiä ovat mm. seuraavat:
Monet kex-johdokset ovat terminomaisia oppitekoisia sanoja. Ne eivät kaikilta osin sovi kex-johdosten tyypillisiin merkitysryhmiin, mutta niillä on kuitenkin jokin merkitysyhteys kantasanaansa.
Uudismuodosteissa on mm. leikillissävyisiä välineennimiä kuten haitake (skt), tiedoke (P). Vailla selvää kantasanaa ovat esim. karike, tädyke ja veruke.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Kieltosana verbinä ja partikkelina
Kieltopartikkelit tuskin ja tokko