Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Kongruenssi > Kongruenssi substantiivilausekkeessa > Luku- ja sijakongruenssi > § 1302 Etumääritteiden kongruenssista

§ 1302 Etumääritteiden kongruenssista

Adjektiivi‑, partisiippi- ja pronominimääritteet kongruoivat lausekkeen edussanana olevan substantiivin kanssa sekä luvussa että sijassa: lausekkeen edussana ja sen määritteet ovat samassa taivutusmuodossa. Substantiivilausekkeen sisäisessä sija- ja lukukongruenssissa on siis kyse määritteen mekaanisesta mukautumisesta pääsanansa taivutukseen:

 
samaa lasta | tuolle lapselle | joillekin ihmisille | syvenevässä horroksessa

Jos lausekkeessa on useita kongruoivia määritteitä, taivutustunnus tulee niistä jokaiseen (a). Kompleksisten, hierarkkisten substantiivilausekkeiden sisäinen rakenne hahmottuu määritteiden kongruenssin avulla (b).

(a)
stä samasta vanhasta asiasta | nii meheviä vasta kypsyneitä karviaisia | kaikissa niissä vaikeissa tehtävissä | joillekin uteliaille ohikulkijoille | puistoon asennetut uudet valurautaiset lyhtypylväät | Missä laatikossa niiden papereiden piti olla?
(b)
[[[Kilpailussa hävinneestä] linja-autoyhtiöstä] [[uuteen yritykseen] siirtyvä]] työntekijä (L) | [Esimerkiksi ulkomaan-komennuksella olevat], [asemapaikassaan tietyn lääkityksen saaneet] henkilöt (L) | [Helsingin Energian tuottamalla ja jakamalla kaukolämmöllä] ja [sen voimalaitoksiinsa tekemillä mittavilla ilmansuojeluinvestoinneilla] on ollut ratkaiseva vaikutus [[[pääkaupunkiseudun hengitysilman] laadun] [suotuisalle kehitykselle]]. (L)

Luku- ja sijakongruenssi ulottuu myös yhdysnumeraaleihin – paitsi toista-loppuisiin – (c) sekä joukkoon sellaisia yhdyssanoja, joiden alkuosana on adjektiivi (d). Samoin paikannimissä on joitakin yhdysnimiä, joiden alkuosan adjektiivi kongruoi edusosan kanssa (e) (» § 420). Kongruenssi ei ulotu sellaisiin rinnasteisiin erisnimiin kuten Trinidad ja Tobagossa, Keppi ja porkkanan toimitus.

(c)
parillasadalla, kahdellekymmenelleviidelle, viidessäkymmenessä, kolmansistakymmenensistä | vrt. yhdelletoista
(d)
hienoasokeria, pitkälläsiimalla, vanhojapiikoja, uutenavuonna, pitkänäperjantaina
(e)
Isossa-Britanniassa, Uuteen-Seelantiin, Mustanmeren, Uudessakaarlepyyssä

Relatiivipronomini, jolla alkava lause määrittää substantiivia, mukautuu tavallisesti pääsanansa lukuun: tyttö, joka ~ tytöt, jotka. Relatiivisanalla on kuitenkin myös itsenäinen numeruksen valinta. Kun korrelaattina oleva yksikkömuotoinen substantiivi on joko spesifinen tai geneerinen, monikollinen relatiivipronomini voi viitata spesifeihin tarkoitteisiin: Hän hälytti lääkäriambulanssin, joita paikalle tulikin kaksi (l). Toisaalta relatiivipronominikin voi olla geneerinen: Olisi pitänyt löytää – – vanha tukeva juuttikankainen säkki, joita ei varmaan enää edes valmisteta, – – (k). (Persoonakongruenssista relatiivilauseessa » § 1270.)

Huom. Vaikka samapäätteisyys merkitseekin määritteen ja sen pääsanana olevan substantiivin kuuluvan toistensa yhteyteen, ne eivät voi esiintyä lauseessa toisistaan erillään: *Odottavalle täytyy mennä tästä kertomaan kokousväelle asiasta.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Yleistä

Subjektin ja predikaatin kongruenssi

Persoonakongruenssi

Lukukongruenssi

Kieltoverbin kongruenssin vaihtelu

Kongruenssi verbin liittomuodoissa

Possessiivikongruenssi

Kongruenssi substantiivilausekkeessa

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot