Muodoltaan myönteisessä lauseessa voi tietyin edellytyksin esiintyä kieltohakuisia aineksia. Tyypillisiä tällaisia konteksteja on koottu asetelmaan 190.
| Konteksti | Esimerkkejä | |
| Harvoin, harva, ainoa | Hän haluaa harvoin
yhtään mitään.
Harva ymmärtää tästä mitään. Hän on ainoa vähänkään varteenotettava hakija. |
» § 1639 |
| Vertailu | Hän on kauniimpi
kuin koskaan.
Tiedän asian paremmin kuin arvaatkaan. Se on parasta mitä milloinkaan on tapahtunut. |
» § 1640 |
| Kysymys | Oletko milloinkaan syönyt
tattaripuuroa?
Tunnetko täältä ketään? |
» § 1641 |
| Ehtolause | Saat selkääsi jos kerrot tästä kenellekään. | » § 1641 |
| Liiallisuuden, vaikeuden
tai erikoisuuden merkitys |
On liian myöhäistä
ostaa yhtään suklaata enää.
On vaikea tehdä yhtään mitään. On kumma että hän on ollenkaan käynyt siellä. |
» § 1642 |
| Kielteisesti implikatiiviset
verbit |
Estin häntä
syömästä enää mitään.
Hän kiisti sanoneensa yhtään mitään. |
» § 1643 |
Kyseiset kontekstit eivät ole kieltovaikutuksiensa suhteen yhtä vahvoja kuin kieltoverbi. Toisin kuin kieltolauseessa, verbi ei ole näissä konteksteissa kieltomuodossa eivätkä objekti, e-subjekti ja osma välttämättä partitiivissa: Söisitkö sen ~ sitä? On liian myöhäistä syödä se ~ sitä; vrt. En syö sitä ~ *sen.
Kieltohakuisia aineksia sisältyy myös lauseisiin, joissa on MA-infinitiivin abessiivi (Kasviolla olkoon oikeus olla sanomatta mitään (l) » § 1627), ilman- ~ vailla-lauseke (– – haltuunotot ovat onnistuneet ilman yhtään katastrofia tai edes suurempaa ongelmaa (l) » § 1628) tai karitiiviadjektiivi (EU on ollut täysin haluton tekemään mitään tilanteen rauhoittamiseksi (l) » § 1629).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Kieltosana verbinä ja partikkelina
Kieltopartikkelit tuskin ja tokko
Edellinen pykälä