Ellipsin sisältävä jakso on enemmän tai vähemmän lausemainen riippuen siitä, mitkä elementit on pantu ilmi ja mitkä ei (» § 1177 – 1196). Tavallisinta ja vähiten tulkintavaikeuksia aiheuttavaa on yhteisen subjektin puuttuminen jälkilauseesta. Yhteisen osan puuttumisesta yhdyslauseen jälkiosasta käytetään nimityksiä subjektin, objektin jne. ellipsi (a) (myös nolla-anafora » § 1431) ja finiittiverbin ellipsi (b) (» § 1187).
Varsinkin polaarisissa rinnastuksissa jälkijaksot saattavat olla hyvinkin niukkoja (c). Tietyt ellipsityypit ovat mahdollisia myös päälausetta seuraavissa alisteisissa lauseissa (d) sekä yli virkerajan (e), keskustelussa yli puhujanvaihdoksen (f).
A: | Siis se vissiin joutuu ajaan ihan mielettömästi. |
B: | No sehän saa olla taksikuskina. |
A: | Niin, ∅ ei pääse mihinkään liikkumaan. (p) |
Vertailua ilmaiseva kuin-jakso on tavallisesti elliptinen: siinä esitetään vain verrattavasta eroava(t), kontrastoitavat osa(t). Kuin-jaksoon voi sisältyä lauseke, lausekkeen osa tai useampia lausekkeita (g). Hallitsevassa jaksossa ei aina ole ilmipantua vertailtavaa, vaan se saattaa olla implisiittinenkin (h) (» § 1174).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Nimityksistä attribuutti ja adverbiaali
Predikaatin käsite eri kielioppiperinteissä
§ 872 Lausemaisten rakenteiden ominaisuuksia
Itsenäiset ja tekstistä täydentyvät lauseet
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet