Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sanajärjestys > Hajarakenteet > Lause hajarakenteen osana > § 1402 Lause ja pronomini erillään: Se ei häiritse, että ~ joka...

§ 1402 Lause ja pronomini erillään: Se ei häiritse, että ~ joka...

Hajarakenteen voi muodostaa lause ja pro-sana tai sellaisen sisältävä lauseke. Rakenteet ovat seuraavan tyyppisiä:

 
  Lausetäydennys Relatiivilause
se se … että… se… joka ~ mikä…
se N se väite… että… se ihminen… joka…
sellainen sellainen… että… sellainen… mikä…
sellainen N sellainen juoksija… että… sellainen ihminen… joka…
siellä   siellä… missä …
niin niin… että…  
niin A/Adv niin kaunis ~ usein… että…  

Hajarakenteen lause on hallitsevan lauseen lopussa. Pronomini se on tukipronomini, jonka yhteydessä voi olla paitsi että-lause myös alisteinen kysymyslause tai kun-, jos- tai vaikka‑lause (a) (» § 1145). Relatiivilause taas määrittää pronominin tai proadjektiivin sisältävää NP:tä (b).

(a)
– Kai siihen tottuu, että kaupungilla katsotaan perään, Johanna ennakoi tulevaa kuuluisuutta. (l) | Siitä voi olla eri mieltä, onko tuommoinen oikein. | Ei se haittaa vaikka ~ jos sataa.
(b)
Sellaista lasta ei olekaan, joka saattaisi vastustaa arvausleikkiä. (k) | – Kyllä Jumala sille kynnet kasvattaa, joka raapia tahtoo. (l) | Se sanoi ihmetelleensä, kuka tuo on joka hänen pitäisi tuntea, – –. (k)

Tukipronomini ja lause ovat erillään myös erilaisia aika- ja syysuhteita ilmaisevissa yhdyslauseissa (c). Tätä tyyppiä on sikäli että ~ kun ‑yhdyslause (d).

(c)
Siksi se oli laittanut hänelle kynttilät ja viinipullon, kun poti huonoa omaatuntoa. (k) | Ei sinua ole sen takia koulutettu että joutuisit yön selkään lähtemään niin kuin minä. (k)
(d)
Sikäli tämmöiset torailut kuitenkin ovat ikäviä, että ne tuovat epävarmuutta rahamarkkinoille ja ovat omiaan nostamaan korkoja. (l)

Esimerkkien (a) ja (b) kaltaiset hajarakenteet kattavat koko lauseen: rakenteen osien väliin jää finiittiverbi ja mahdollisesti muita sen laajennuksia. Lisäksi on hajarakenteita, joiden osat ovat yhden substantiivi‑, adjektiivi‑, adverbi- tai postpositiolausekkeen sisällä. Pro-sana on lausekkeen alussa, lause sen lopussa. Lause ei siis sijoitu kohdassa (e) tähdellä merkittyihin asemiin:

(e)
sen * puolesta,     jota rakastaa
sellainen * käsitys * politiikasta, että se on yhtä pelleilyä

Yksinkertaisessa tapauksessa (f) pro-sana edeltää välittömästi lausekkeen edussanaa ja lause seuraa sitä. Hajarakenne on silloin postposition (puolesta) täydennyksenä tai substantiivin, adjektiivin tai adverbin määritteenä. Pro-sana voi olla myös rakenteellisesti etäämpänä lausekkeen edussanasta (g).

(f)
[niiden puolesta] jotka…
[sen arvoista] että…
 
– – nainen palaa uuden suhteen solmiessaan perinteeseen, nauttimaan sen palvelemisesta, jota rakastaa. (l) | Kippo puhuu niin hiljaa, ettei tytär kuule. (k) | – Kyllä musta on hyvä tunnustaa väriä. Olla reilusti sen puolella, jota joskus on kannattanut. (l)
(g)
[[sellaisen ihmisen] puolesta,] joka…
[[[niin tärkeiden] asioiden] puolustamiseksi,] että…
 
Elina ja Petri olivat niin upea pari, että toiset luovuttivat melko pian sovinnolla lattian heille. (k) | Kivekkäällä on tapana murehtia sellaistenkin ihmisten puolesta, joiden asiat eivät hänelle suoranaisesti kuulu. (l) | – – he joutuivat niin leton suon eteen, että siihen loppui miesten kulku. (k)

Monet hajarakenteen sisältävät ilmaukset ovat suhteellisen kiteytyneitä, esim. sen verran että, siinä mielessä että, siltä varalta että, sitä mieltä että, siitä kiinni että. Osa on luokiteltavissa liittokonjunktioiksikin (» § 814).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Yleistä

Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet

Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet

Loppukentän järjestys

Adverbiaalimääritteiden ja partikkelien sijainti

Lausekkeiden sisäinen järjestys

Hajarakenteet

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot