VISK - § 1379 Mitä esikentässä voi olla

SISÄLLYS > ILMIÖT > Sanajärjestys > Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet > § 1379 Mitä esikentässä voi olla

§ 1379 Mitä esikentässä voi olla

Teeman edellä esikentässä voi olla objekti, muu täydennys tai määrite. Toisin kuin teemapaikka, esikenttä ei erityisesti suosi tarkoitteellisia ilmauksia, joten predikatiivi ja infiniittinen verbinmuoto ovat siinä tyypillisempiä. Toisin kuin teemapaikassa, esikentässä voi olla kieltoverbi, muu finiittimuotoinen verbi tai partikkeli kuten kyllä. (» Asetelma 172.)

Asetelma 172: Esikentässä olevien ilmausten tyypit

	Esikenttä	Teema	Loppukenttä
Verbin täydennys	Tuota	minä	en ole tullut ajatelleeksi.
	Päivänpolitiikkaan	presidentin	ei sovi puuttua.
	Suomea	kokouksessa	edustaa pääministeri.
Verbin tai lauseen määrite	Siihen aikaan	meillä	oli vielä kissa.
	Hienosti	te	lauloitte.
	Siitä huolimatta	asiaan	pitäisi kiinnittää huomiota.
Predikatiivi	Kuuluisia	meistä	voi ehkä tulla.
	Kaunis	se	on.
Infiniittinen verbinmuoto	Lukea	hän	ei vielä osaa.
Infiniittinen verbinmuoto	Laulanut	minä	olen koko ikäni.
Finiittiverbi	Osaa	hän	lukea.
	Ei	sitä	koskaan tiedä.
Partikkeli	Kyllä	sen	aina tietää.

Relatiivilauseissa ja kysymyslauseissa esikenttä täyttyy kieliopillisin perustein. Relatiivilauseen esikentässä on relatiivipronomini tai muu relatiivinen pro-sana (tai sen sisältävä lauseke), hakukysymyksessä interrogatiivipronominin muodostama tai sisältävä lauseke, vaihtoehtokysymyksissä kO-liitteellinen verbi tai lauseke (interrogatiivipronominin sijainnista muualla » § 1683).

	Esikenttä	Teema	Loppukenttä
kaikki,	mitä	me	olemme aina halunneet
asia,	jonka kanssa	meidän	on vain opittava elämään
	Kuinka kauan	te	siellä olitte?
	Saako	täällä	ollenkaan puhua asiaa?
	Tyhmäksikö	sinä	minua luulet?

Muuten esikentällä ei ole kieliopillisin perustein määräytyvää ensisijaista täyttäjää niin kuin teemapaikalla subjekti. Esikentällä alkavat lauseet ovat järjestykseltään tunnusmerkkisiä verrattuna teema-alkuisiin etenkin silloin, kun esikentässä on verbi tai sen täydennys. Sen sijaan monet adverbiaalimääritteet voivat sijaita esikentässä neutraalisti (a). Paikkaan tai ajankohtaan viittaavat puiteadverbiaalit voivat saada tässä asemassa samanlaisen tulkinnan kuin muutkin lauseenjäsenet (» § 1380 esimerkki g), mutta aina ei synny havaittavaa tulkintaeroa, sijaitsipa puiteadverbiaali esikentässä tai jäljempänä (b). Määritteitä ja partikkeleita voi olla teeman edellä useampikin (c). Tällöin ensimmäinen tai ensimmäiset niistä ovat neutraalisti esikenttään sijoittuvaa tyyppiä, usein konnektiiveja tai modaalisia aineksia (» § 1392).

(a)

Tässä jutussa haastatellut ihmiset esiintyvät väärillä nimillä. Siitä huolimatta he pelkäävät, että joku tunnistaa heidät. (l) | Ei puheilla varmaankaan ole oman hännän nostamiseen pyritty. Luultavasti tarkoitus on ollut viestittää, että hommat ovat hanskassa. (l)

(b)

Mies löysi kadulta satasen setelin. Siihen aikaan satasella sai vielä jotain. Mitä tehdä? (k) | Suoman ränniin oli [kullanhuuhdonnassa] eksynyt 10 grammin hippu hienon kullan lisäksi. Grammilla sai siihen aikaan 50 markkaa. (E)

(c)

[Sen sijaan] [ensi vuoden alun maailmancupin kilpailuihin] suomalaiset ottavat osaa. (l) | [Tosin] [varsinkin matkailualalla] meillä on menestyviä yrityksiä, – –. (l) | [Ehkä] [pian] [Saksassa niin kuin Ranskassakin] naisten on verhottava päänsä huivilla, – –. (l) | [Paasion lisäksi] [Sdp:stä] kokoukseen osallistuu mm. puoluesihteeri Ulpu Iivari. (l)