Johdin ‑(i)nen on ensisijaisesti adjektiivien muodostin, mutta myös (i)nen-loppuisia substantiiveja on joitakin satoja (tässä luvussa ei ole mukana yhdyssanoja). (i)nen-substantiiveissa on kantasanallisia tapauksia (a), mutta toisaalta tyyppi toimii myös muottina: joskus kantasanaa ei erotu lainkaan tai johtosuhde ei ole muuten läpinäkyvä (b). (Affektisista (i)nen-substantiiveista » § 207 – 208.)
Kannan ja johdoksen merkityssuhteet ryhmän (a) sanoissa ovat paljolti yksilöllisiä, usein kylläkin jossain mielessä possessiivisia. Johdin ‑(i)nen on myös sukunimien yleisimpiä pääteaineksia, esim. Virtanen, Nieminen, Halonen, Piirainen, Karjalainen, Matikainen, Pakarinen. (Kalanen ~ kalainen ‑tyyppisestä substantiivin ja adjektiivin erosta » § 263.)
Oma ryhmänsä ovat llinen-johtimiset substantiivit, jotka merkitsevät ’kantasanan ilmaiseman mitan, astian, pakkauksen tai muun säiliön täyttä’ (c). Tyyppi on produktiivinen semantiikkansa rajoissa. Nämä mittasanat muodostavat määrän ilmauksia partitiivimuotoisen NP:n tai nominatiivimuotoisen määriteosan kera, esim. lasillinen (kylmää) maitoa ~ maitolasillinen. Joissain tapauksissa llinen-johdoksen vaihtoehtona mittailmauksessa on sen kantasana: lasi maitoa, pullo viinaa. (Mittasanoista » § 592.)
Yleensä llinen-mittasanan rinnalla esiintyy asultaan identtinen possessiivinen adjektiivi (» § 276), esim. hyllyllinen kirjoja vrt. hyllyllinen komero, lavallinen jätettä vrt. lavallinen auto.
Huom. Numeraalikantainen isen-loppuinen sana toimii kvanttorina ja ilmaisee lukumäärän likimääräisyyttä (» § 784), esim. seitsemisen viikkoa (l) ’noin seitsemän’.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Liittomuodot ja muut moniverbiset rakenteet
§ 451 Mitä verbiliitolla tarkoitetaan?
§ 452 Modaalisia ja aspektuaalisia liittoja: olla tehtävissä, tekemässä
Intransitiivisuus ja transitiivisuus
Intransitiivisten verbien merkitysryhmiä
Transitiivisten verbien merkitysryhmiä
Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit
Täydennyksenä infinitiivilauseke
§ 469 A-infinitiivi ja kolme verbiryhmää: haluta, aikoa, voida
§ 470 MA-infinitiivi vaihtoehtoineen: ehtiä tehdä ~ mukaan juhlimaan
Objektina NP, infinitiivilauseke tai lause
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä