Vokaalisointu pätee sekä taivutuksessa että johdosten muodostuksessa. Vokaalisoinnun suhteen vaihtelevat taivutustunnukset on esitetty asetelmassa 5.
| Taivutusmuoto | Esimerkki |
| Partisiipit -nUt, -(t)tU | saa-nut, saa-tu, jää-nyt, jää-ty |
| Imperatiivi -kO(-) | saa-ko-on, jää-kö-ön |
| A-infinitiivi -(t)A- | asu-a, vetä-ä, saa-da, jää-dä |
| Passiivi -(t)tA- | asu-ta-an, vede-tä-än, saa-da-an |
| MA-infinitiivi ja agenttipartisiippi -mA(-) | saa-ma-an, jää-mä-än, saa-ma, vie-mä |
| Mon. 3. persoona -vAt | saa-vat, jää-vät |
| VA-partisiippi -vA | saata-va, jäätä-vä |
| Imperatiivi -kAA | saa-kaa, jää-kää |
| Sijapäätteet: PAR -(t)A, ESS -nA, INE -ssA, ELA -stA, ADE -llA, ABL -ltA, ABE -ttA | voi-ta : voi-ssa, jää-tä : jää-ssä |
| 3. persoonan possessiivisuffiksi -nsA | saama-nsa, jää-nsä |
Takavokaalin sisältävien vartaloiden jäljessä vaihtelunalainen suffiksi on yleensä takavokaalinen oli se sitten taivutustunnus tai johdin (poikkeuksia on vierassanoissa » § 17):
Etisten vokaalien jäljessä taivutuspääte on lähes aina etinen:
Johtimien vokaalin laatu sen sijaan määräytyy eräiltä osin toisin. Etenkin jotkin teonnimien (» § 222) johtimet esiintyvät neutraalien vokaalien e, i jäljessä takavokaalisina, vaikka verbin vartalon loppuvokaali olisikin etinen sointuvokaali:
Joissain nomininjohtimissakin voi esiintyä etu- ja takavokaalin vaihtelua neutraalien vokaalien jäljessä. Vaihtelu koskee kuitenkin vain yksittäisiä lekseemejä, esim. mieh-uus ~ (esi)mieh-yys, heini-kkö ~ heini-kko, inkeri-kko vrt. meijeri-kkö. Suurin osa vokaalisoinnun alaisista johtimista on sellaisia, että niistä esiintyy etinen variantti kaikkien etuvokaalien jäljessä.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Suomen kielen vokaalijärjestelmä
Suomen kielen konsonanttijärjestelmä
§ 3 Konsonantit ja niiden jaottelu
§ 4 Ääntötapa ryhmittelyperusteena
§ 41 Mitä astevaihtelu on? Astevaihtelun tyypit
§ 42 Suora ja käänteinen astevaihtelu
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä