Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Pronominit ja muut pro-sanat > Kvanttoripronominit > Indefiniittiset kvanttoripronominit > Joku, jokin, jompikumpi > § 747 Monikäyttöisiä pronomineja

§ 747 Monikäyttöisiä pronomineja

Sanat joku ja jokin ovat monikäyttöisiä indefiniittipronomineja, jotka ilmaisevat, että kyseessä on yksi tarkemmin identifioimaton tarkoite monesta mahdollisesta. Kyseeseen tulevat elolliset ja elottomat yksilöt (a) yhtä lailla kuin jaolliset paljoudet ja abstraktiot (b). Myös tunnettu, nimetty henkilö voidaan esittää yhtenä laajemmasta joukosta, jolloin häntä käsitellään tyyppiesimerkkinä (c). Määrän ja ajankohdan ilmauksissa identifioimattomuuden merkitys ’en tiedä mikä’ taas täsmentyy merkitykseksi ’suunnilleen’ (d).

(a)
Joku koputti selkääni, vilkaisin taakseni ja – Hevosnaama! (k) | Minä sanon siitä yksityisesti presidentille tai jollekulle ministerille. (l) | Ja sit tääll oli jossain tääl lähellä on joku tämmönen, joku, alkoholistien yömaja ja, sev vaikutuksen kyl huomaa aina sillon tällöj ja (p)
(b)
OH: Opitsä siitä jotain?
HV: Kyyl siit aina jotai oppii jos ny rupee kuuntelemaan. (p)
(c)
Wright rakasti avaria, valoisia tiloja, mutta vastapainoksi hänen suunnittelemiensa asuntojen keskipiste on yleensä turvallisuutta tuova tulisija. Joltakin Le Corbusierilta vastaavaa ei missään tapauksessa odottaisi. (l)
(d)
se painaa jotain kymmenkunta kiloo (.) kappale (p) | Tupakointi esimerkiks meillä koulussa alko jossaiv viidennellä ja kuudennella luokalla, viinan käyttö, normaalisti jossain seitsemännellä, (p)

Pronomini jompikumpi ilmaisee, että sanottu pätee kahdesta jäsenestä toiseen, mutta ei kerro kumpaan.

(e)
Eri puolilla Suomea on viime kuukausina tapahtunut useita järkyttäviä henkirikoksia, joissa jompikumpi vanhemmista on surmannut lapsensa. (l) | Koirien maailmassa ei ole demokratiaa. Joku tai jompikumpi on aina pomo – –. (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot