Johtimella ‑lAinen muodostetaan ihmistarkoitteisia substantiiveja lähinnä substantiivikannoista. Tyyppi on produktiivinen erisnimistä: etenkin paikan- ja sukunimistä, mutta selvästi vähemmässä määrin etunimistä. Johdostyypissä on viitisensataa sanakirjalekseemiä. Osalla on myös adjektiivikäyttöä (» § 191).
Johdin ‑lAinen liittyy kantasanan (vahvaan) vokaalivartaloon (apu-lainen, varkaute-lainen), ex : ee‑nominien tapauksessa nominatiivimuotoon: eläke-läinen [eläkelläinen]. Joskus kantavartalona voi olla myös ex-nominin ee-loppuinen vokaalivartalo: yläastee-lainen, lievestuoree-lainen (l).
lAinen-johdoksen kantavartalo on s-loppuinen, kun kyseessä on (i)nen-nomini (a) tai s : kse-vartaloinen sana; osa jälkimmäisistä voi edustua myös kse-loppuisena vokaalivartalona (b). Samalla tapaa kantavartalona vaihtelevat Vs : VV‑vartaloiset sanat (c).
Konsonanttiloppuisiin vieraskielisiin erisnimiin lAinen-johdin liittyy yleensä i-vokaalin välityksellä (d) kuten taivutustunnuksetkin, satunnaisesti myös ilman i:tä (e).
lAinen-johdoksen muodostus perustuu vieraskielisen nimen ääntöasuun, esim. sanan bordeauxlainen [bordoolainen] tapauksessa vokaaliloppuiseen.
Johdoksissa hämäläinen, ruotsalainen ja suomalainen kantavartalo on kantasanan omasta vartalosta poiketen A-loppuinen. Kantana voi olla myös kirjainsana tai sanaliitto, esim. SAK:lainen, suomenpankkilainen (l). lAinen-tyyppiin sijoittuneita lainaperäisiä sanoja ovat mm. juutalainen, kappalainen, katolilainen, kerettiläinen, luterilainen ja muhamettilainen.
Huom. Paikannimi, jonka edusosana on kaksitavuinen e-vartalo, esiintyy lAinen-johdoksen kantana satunnaisesti myös nominatiivin asuisena: ruovesiläinen, valkeakoskilainen, kokemäkiläinen (skt, E); vrt. muodostuksen yleisperiaatteen mukainen ruoveteläinen jne.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
§ 720 Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
§ 721 Proadverbit ja -adjektiivit: täällä, sellainen
Deiktinen kolmijako tämä, tuo, se
Demonstratiivipronominien määritteet
Refleksiivi- ja resiprookkipronominit
Pronominin valinta: joka, kuka ja mikä
§ 736 Korrelaatin yksilöinti ja muita vaihtelun tekijöitä
§ 737 Itsenäisessä ja lauseeseen liittyvässä relatiivilauseessa
Kvanttoripronominien nimityksistä
Kvanttoripronominien vaikutusala
Kvanttoripronominien syntaksia
Indefiniittiset kvanttoripronominit
Universaaliset kvanttoripronominit
Distributiiviset kvanttoripronominit jokainen, joka, (itse) kukin
Kieltohakuiset kvanttoripronominit
Samantekevyyden kvanttoripronominit
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä