Johtimella ‑lAinen muodostetaan ihmistarkoitteisia substantiiveja lähinnä substantiivikannoista. Tyyppi on produktiivinen erisnimistä: etenkin paikan- ja sukunimistä, mutta selvästi vähemmässä määrin etunimistä. Johdostyypissä on viitisensataa sanakirjalekseemiä. Osalla on myös adjektiivikäyttöä (» § 191).
Johdin ‑lAinen liittyy kantasanan (vahvaan) vokaalivartaloon (apu-lainen, varkaute-lainen), ex : ee‑nominien tapauksessa nominatiivimuotoon: eläke-läinen [eläkelläinen]. Joskus kantavartalona voi olla myös ex-nominin ee-loppuinen vokaalivartalo: yläastee-lainen, lievestuoree-lainen (l).
lAinen-johdoksen kantavartalo on s-loppuinen, kun kyseessä on (i)nen-nomini (a) tai s : kse-vartaloinen sana; osa jälkimmäisistä voi edustua myös kse-loppuisena vokaalivartalona (b). Samalla tapaa kantavartalona vaihtelevat Vs : VV‑vartaloiset sanat (c).
Konsonanttiloppuisiin vieraskielisiin erisnimiin lAinen-johdin liittyy yleensä i-vokaalin välityksellä (d) kuten taivutustunnuksetkin, satunnaisesti myös ilman i:tä (e).
lAinen-johdoksen muodostus perustuu vieraskielisen nimen ääntöasuun, esim. sanan bordeauxlainen [bordoolainen] tapauksessa vokaaliloppuiseen.
Johdoksissa hämäläinen, ruotsalainen ja suomalainen kantavartalo on kantasanan omasta vartalosta poiketen A-loppuinen. Kantana voi olla myös kirjainsana tai sanaliitto, esim. SAK:lainen, suomenpankkilainen (l). lAinen-tyyppiin sijoittuneita lainaperäisiä sanoja ovat mm. juutalainen, kappalainen, katolilainen, kerettiläinen, luterilainen ja muhamettilainen.
Huom. Paikannimi, jonka edusosana on kaksitavuinen e-vartalo, esiintyy lAinen-johdoksen kantana satunnaisesti myös nominatiivin asuisena: ruovesiläinen, valkeakoskilainen, kokemäkiläinen (skt, E); vrt. muodostuksen yleisperiaatteen mukainen ruoveteläinen jne.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä