Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Fonologia ja morfofonologia > Konsonantit sanan rakenteessa > Konsonanttiyhtymät > Konsonanttiyhtymien vastineita puhutussa kielessä: epenteesi ja sisäheitto > § 33 Valamis, kolome, ensmäine, lamphat

§ 33 Valamis, kolome, ensmäine, lamphat

Savolais- ja pohjalaismurteissa sekä pohjoisissa hämäläismurteissa esiintyy painollisen tavun jäljessä eripaikkaisten konsonanttien yhtymiä hajottavia epenteettisiä siirtymävokaaleja eli svaavokaaleja. Savolais- ja enimmissä pohjalaismurteissa epenteesi on elävä piirre.

Svaavokaali esiintyy l-alkuisissa yhtymissä lk, lp, lm, lv sekä yhtymässä nh, pohjalaismurteissa myös h-alkuisissa yhtymissä hr, hm, hl, hj, hn ja hv. Svaa on yksinäisvokaalin pituinen tai vajaalyhyt ja tavallisesti sama kuin edeltävän tavun vokaali.

 
jäläkee, valamis, oikosulukkuu (Liperi) | kolome, kahavin, yhyreksän (Kauhava) | vanaha (SMS) | kelepaa (Pälkäne)

Harvinaisempaa on svaan samuus seuraavan tavun vokaalin kanssa: velakaa (Kauhava). j-loppuisissa yhtymissä lj, nj, rj svaavokaalina on i, esim. välijennetään (Pälkäne), linijan (Utajärvi). Yksinäisvokaalin veroisena svaa vaikuttaa sanan tavurakenteeseen (» § 1112).

Luonteeltaan vastakkainen ilmiö epenteesille on lounaismurteissa tavattava sisäheitto, joka tarkoittaa konsonanttien välisen yksinäisvokaalin katoa jälkitavuissa. Vokaali voi puuttua sanan alkuaan toisesta tavusta, jos se on ollut avotavu, sanan ensi tavu on ollut pitkä ja kolmannen tavun alussa on ollut konsonantti r, l, m, n tai v.

 
katle aknast, kon papla mukulat tapleva makrast. (Rauma, SMS) [hokema] | Ole viimäses pääs ensmäine. [< ensimäine(n)] (Laitila, SMS)

Pohjalaismurteissa puolestaan voi alkuaan vokaalienvälistä h:ta edeltävä vokaali puuttua, esim. lamphat (» § 20).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Äännejärjestelmä

Tavu ja sanapaino

Vokaalit sanan rakenteessa

Konsonantit sanan rakenteessa

Sananrajaisia äänneilmiöitä

Morfofonologinen vaihtelu

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot