§ 306 Yhdistymismahdollisuuksista ja -periaatteista

Kuviot 5, 6 ja 7 kuvaavat verbinjohdinten yhdistymismahdollisuuksia. Kuvioista ilmenee, että yli kahden johtimen yhtymät ovat harvinaisia: tällöin johtoketjussa on usein jossain kohtaa kiteytyneisyyttä tai leksikaalistuneisuutta. Peräkkäin ei yleensä liity kahden saman semanttisen ryhmän johtimia. Mitä enemmän johtimia on peräkkäin, sitä tilapäisempiä johdokset ovat yleensä luonteeltaan. Kuvioissa tummennettu laatikko tarkoittaa tavallista, tummentamaton satunnaisempaa johtamismahdollisuutta. Myös lähtökohtana olevan 1. johtimen yleisyys ja produktiivisuus voi vaihdella suuresti.

Kuviot esittävät vain käytöstä todettuja johtamistapauksia. Periaatteessa mahdollisia johtoketjuja on muitakin, mutta niiden tuottamat johdokset eivät teksti- ja sanakirja-aineiston perusteella ole todellisia, kuten vaikkapa pilaannutella (-A- + ‑VntU- + -ttA- + -le-), kilpailutella (-ile- + -UttA- + -ele-) tai heikentyillä (-ne- + ‑tA- + -U- + -ile-). Kuvioiden esimerkkiverbit edustavat maksimaalista johtoketjua eli sisältävät ketjun kaikki mahdolliset johtimet; samaan ketjuun kuuluu yhtä lailla vain yhden tai kaksi johdinta sisältäviä muodosteita, esim. verbin luo-vu-t-el-la edustamaan ketjuun myös luo-pu-a ja luo-vu-tta-a.

Muuttamisjohdoksissa (kuvio 5) on supistumaverbien johdin -A- sikäli poikkeuksellinen, että se voi esiintyä vain johdinyhtymän alussa ja on ylipäätään luonteeltaan vähemmän selvästi johdin kuin ryhmän muut johtimet (supistumaverbeistä » § 330); samanlainen on johdin -i- kuviossa 7. Supistumaverbien johdin -A- voi yksinäisvokaalisena myös kadota kokonaan seuraavan johtimen edeltä, esim. mit-ta-utu-a (< mitta-a-).

Muuntelujohdosten edelleenjohtaminen (kuvio 7) on vähäisempää kuin muuttamis- ja muuttumisjohdosten, ja siinä on myös enemmän rajoituksia: esim. momentaanijohdoksia ei juurikaan johdeta johdosverbeistä eikä lainkaan yli kaksitavuisista vartaloista.

Kuvio 5: Verbinjohdinten liittyminen muuttamisjohdosten johtimiin

Kuvioissa 5, 6 ja 7 tummennettu laatikko tarkoittaa yleistä johtamismahdollisuutta, tummentamaton satunnaisempaa, jonka tuottamat yksittäiset verbit kuitenkin voivat olla käytössä yleisiä.

Kuvio 6: Verbinjohdinten liittyminen muuttumisjohdosten johtimiin

Kuvio 7: Verbinjohdinten liittyminen muuntelujohdosten johtimiin

• » Pykälän kirjallisuus
• » Koko luvun kirjallisuus