Johdin ‑istA- liittyy nominin (heikkoon) vokaalivartaloon, tavallisimmin kaksitavuiseen A-vartaloon (» § 318 asetelma 78). Vartalon loppuvokaali ä katoaa johtimen edeltä (myk-istä-ä, väär-istä-ä), samoin a riippumatta siitä, katoaako se monikossakin (mutk-ista-a, som-ista-a; vrt. mutk-i-en) vai edustuuko se monikossa o:na (laisk-ista-a, vahv-ista-a; vrt. laisko-j-en). Tässä suhteessa istA-johdokset poikkeavat ittA-johdoksista, joiden a-kantavartalo edustuu monikkovartaloa noudatellen o:llisena (» § 321). Muuhunkin lyhyeen vokaaliin päättyvä kaksitavuinen vartalo menettää loppuvokaalinsa istA-johtimen edellä (mon-ista-a < mone-, sui-p‑ista-a < suippo). Varsin yleisiä kantavartaloina ovat eA-nominit: eA-aines jää pois ja vartalo on yleensä vahva-asteinen (muik-ista-a, virk-istä-ä), joskus heikkoasteinenkin (kang-ista-a < kankea, sup-ista-a < suppea). Lisäksi johdin ‑istA- liittyy muutamiin AA-loppuisiin sekä (vahva-asteisiin) ee-loppuisiin vartaloihin, jolloin AA katoaa ja ee lyhenee (puhd-ista-a; ase-ista-a, tuotte-ista-a).
istA-johdokset ovat useimmiten adjektiivikantaisia, mutta substantiivikantaisiakin on jonkin verran. Kantana voi olla myös muu nominaalinen vartalo, jolloin verbi korreloituu lähinnä samavartaloiseen adverbiin.
istA-johdoksella voi olla vastineenaan U-muuttumisjohdos, joka usein on A-vastinettaan frekventimpi, esim. laiskistaa – laiskistua, tylsistää – tylsistyä.
Aivan kaikki istA-verbit eivät ole semanttisesti kausatiivisia. Lisäksi ryhmään kuuluu joitakin tunnekausatiiveja kuten ahdistaa, aristaa. Oppitekoisia leksikaalistumia ovat esim. verbit omistaa, sivistää, suunnistaa ja tarkistaa. Lisäksi on kantasanattomia kuten aavistaa ja deskriptiivisiä istA-verbejä kuten kakistaa, pilkistää (» § 309).
istA-johdostyyppi toimii osana nominikantaisten muuttamisjohdosten järjestelmää (» § 318 asetelma 78). Uudismuodosteet ovat mahdollisia lähinnä substantiivikannoista, esim. soseistaa, välineistää, markkinoistaa, lisäaineistaa (sl). Yhtä lailla tuottelias on intransitiiviverbejä muodostava johdin -istU- (» § 347).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet