Lukumäärän kvanttoripronominit ilmaisevat suhteellista tai summittaista lukumäärää. Ne edellyttävät jaottomien entiteettien joukkoja eivätkä siis liity jaollisiin sanoihin. Pronominit ovat merkitykseltään monikollisia mutta useimmat muodoltaan sekä yksiköllisiä että monikollisia. Lukumäärän kvanttoripronomineja yhdistää muihin määränilmauksiin se, että ne esiintyvät kvanttorilauseessa (» § 902 – 903): Meitä oli monta ~ useita ~ muutama. Muuten lukumääräkvanttorit esiintyvät pääasiassa substantiivin tarkenteina.
Lukumäärän kvanttoripronominit ovat pronominien rajatapauksia, sillä ne komparoituvat ja saavat adjektiiveille tyypillisiä määritteitä. Sanasta usea on sekä komparatiivi- että superlatiivijohdos, sanasta harva vain komparatiivijohdos (a). Pronomini moni ei komparoidu mutta saa muiden lukumäärän kvanttoripronominien tavoin vertailua ilmaisevan määritteen yhtä tai niin (b).
Lukumäärän pronomineille ja adjektiiveille ovat yhteisiä astemääritteet (c) (» § 615 – 616). Adjektiivimaista on sekin, että moni ja harva voivat määräisessä lausekkeessa toimia epärestriktiivisenä määritteenä: hänen harvat ilonsa ’hänen ilonsa, joita muuten on vähän’.
Huom. Vielä selvempiä adjektiiveja, joilla kuitenkin on lukumäärän merkitys, ovat lukuisa ja lukematon. Toisin kuin harva, moni ja usea, näiden sanojen yksikkömuodot eivät ilmaise lukumäärää vaan liittyvät määrää tarkoittaviin substantiiveihin ja kuvaavat määrän suuruutta: lukuisa ~ lukematon määrä ~ joukko. Lukumäärän kvanttoripronominit ilmaisevat tällöin joukkojen lukumäärää: muutama joukko ~ useat joukot.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
§ 720 Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
§ 721 Proadverbit ja -adjektiivit: täällä, sellainen
Deiktinen kolmijako tämä, tuo, se
Demonstratiivipronominien määritteet
Refleksiivi- ja resiprookkipronominit
Pronominin valinta: joka, kuka ja mikä
§ 736 Korrelaatin yksilöinti ja muita vaihtelun tekijöitä
§ 737 Itsenäisessä ja lauseeseen liittyvässä relatiivilauseessa
Kvanttoripronominien nimityksistä
Kvanttoripronominien vaikutusala
Kvanttoripronominien syntaksia
Indefiniittiset kvanttoripronominit
Universaaliset kvanttoripronominit
Distributiiviset kvanttoripronominit jokainen, joka, (itse) kukin
Kieltohakuiset kvanttoripronominit
Samantekevyyden kvanttoripronominit
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet