OitU-johtimisia verbejä on runsaat 200 sanakirjalekseemiä. Niissä on sekä verbi- että nominikantaisia ja lisäksi runsaasti vartaloltaan vierasperäisiä lekseemejä. OitU-johdostyyppi on karttuva.
Enemmistöllä OitU-johdoksista on välittömänä kantanaan transitiivinen Oi-johtiminen verbi (a), jolla puolestaan on nominikanta, useimmiten substantiivi. Vartaloltaan vierasperäisillä OitU- (ja Oi-) verbeillä (b) on yleensä samavartaloinen nominikorrelaatti, esim. kompensoitua – kompensaatio; aktivoitua – aktiivi(nen).
Pienemmällä osalla OitU-vartaloisista verbeistä ei ole Oi-verbivastinetta, vaan ne pohjaavat pelkästään nominikantaan (c) tai vierasperäiseen sanaan (d), ja kantavartaloon katsotaan liittyvän johdinaines -OitU- yhtenä kokonaisuutena. Muodostusehdot ovat kuin Oi-johtimisilla verbeillä (» § 331); kantavartalo on kolmi- tai (vierasperäisissä) useampitavuinen.
Vierasperäistä OitU-verbiä (d) vastaava Oi-verbi on usein mahdollinen, joskaan ei välttämättä vakiintunut sana, kuten alkoholisoida, pigmentoida, rutinoida, urbanisoida (E). Sen sijaan omaperäisten OitU-verbien (c) kantana on selvästi nomini eikä Oi-verbi (*avioida, *vaurioida, *hankaloida). Tällaista puuttuvaa tai marginaalista Oi-verbiä voi varsinkin adjektiivikantaisissa tapauksissa vastata OittA-verbi, esim. hankaloittaa, solakoittaa, vaurioittaa, vetelöittää (» § 321).
Huom. OitU-johtimella on s-alkuinen variantti -sOitU-, joka esiintyy vierassanaan perustuvissa verbeissä, esim. atomisoitua, dollarisoitua (sl) (vrt. Oi-johtimen variantti -sOi- » § 331).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä