Feminiinijohdokset ilmaisevat naispuolista yksilöä. Kantasanana on tavallisesti sellainen ihmisen nimitys, joka ei muodollaan ota kantaa tarkoitteen sukupuoleen. Suurin feminiinijohdosten ryhmä ovat tAr-johdokset.
Johdin ‑tAr (: ‑ttAre-) liittyy kantasanan (heikkoon) vokaalivartaloon (henge-tär : henge-ttäre-). Sanoissa kuninga-tar, ruhtina-tar ja valtia-tar johdin korvaa kantasanan nominatiivimuodon loppu-s:n. Johdostyyppiin kuuluu satakunta sanakirjalekseemiä. Uudismuodosteet ovat mahdollisia.
Kun kantasana ilmaisee ammattia, tointa tai asemaa, tAr-johdos tarkoittaa kyseisen ammatin tai toiminnan naispuolista harjoittajaa tai naispuolista asemassa olijaa (a). Jotkin tAr-johdokset ilmaisevat ammatin tai arvon haltijan vaimoa (b), periytyvissä arvonimissä joko arvon naispuolista haltijaa tai arvon haltijan vaimoa (c).
tAr-johdoksia muodostetaan myös paikannimistä: maan, maanosan, maakunnan tai kaupungin nimistä (d). Tällöin tAr-johdos tarkoittaa tämän yleensä ulkomaisen paikan naispuolista asukasta.
Satunnaisempaa tällaisten johdosten käyttö ja muodostus on, jos kyseinen paikka on kaukainen tai pieni tai sen nimi pitkä (monitavuinen tai -osainen) tai äänneasultaan suomelle vieras: hondurasitar, indonesiatar, sanmarinotar, madriditar, newyorkitar. Ryhmän (d) tAr-johdosten sukupuolineutraali vastine on lAinen-johdos, esim. kreikkalainen, pariisilainen (» § 190 – 191), jollaisen voi muodostaa mistä hyvänsä paikannimestä.
Muita substantiivikantaisia tAr-johdoksia ovat esim. seuraavat, joista osa on mytologisen olennon nimityksiä:
Näissä samoin kuin paikannimikantaisissa johdoksissa (d) kantasanana ei ole olennon nimitys, vaan tAr-johdin tuo muodosteeseen sekä olennon että feminiinisyyden merkityksen.
Huom. tAr-johdosten kanssa samanloppuinen sana on tytär, josta johdin ‑tAr on kehittynyt. Johdostyyppi on peräisin itämurteista, joissa tAr-johdoksia on esiintynyt naisen sukuniminäkin, esim. Kartutar (vrt. Karttunen), Leinotar.
Edellinen pykälä