Verbejä, joiden kolmitavuisen vartalon lopussa on johdinaines -(e)ntA-, on runsaat 60 sanakirjalekseemiä. Niistä noin neljännes on nykykielessä kantasanattomia. Muut ovat enimmäkseen nominikantaisia, oppitekoisia johdoksia ja edustavat usein erikoisalojen terminologiaa. Johdin liittyy kantasanan kaksitavuiseen (heikkoon) vokaalivartaloon. Verbikantaisia (e)ntA-johdoksia ei ole.
(e)ntA-johdosten semanttisesti yhtenäinen alaryhmä ovat kantasanan tarkoittamaan kieleen tai murteeseen kääntämistä ilmaisevat ntA-johtimiset verbit:
Tällainen johdos on periaatteessa mahdollinen kielen kuin kielen nimityksestä, kuitenkin yleisemmin kaksi- kuin kolmitavuisesta. Lukuun ottamatta käytössä tavallisimpia suomentaa- ja ruotsintaa-verbejä ntA-kääntämisverbit kuuluvat lähinnä kirjalliseen tyyliin ja ovat myös sitä harvemmin käytettyjä mitä kaukaisempi tai harvinaisempi kieli on tarjolla kantasanaksi. Merkitykseltään samantyyppisiä, jostakin järjestelmästä toiseen muuttamista ilmaisevia, ovat esim. verbit kielentää, kuvantaa ja mallintaa.
Huom. Lisäksi on sellaisia (e)ntA-vartaloisia verbejä, joiden kantana on ne-verbin tai nominin n-loppuinen konsonanttivartalo ja johtimena siten -tA- (» § 319), esim. alen-ta-a (< alene-), höyhen-tä-ä (< höyhen). Näistä ne-verbikantaisissa, etenkin adjektiivivartaloisissa kuten helpontaa (< helppone-) tai sumentaa, aines ‑ntA- voi hahmottua myös yhtenäiseksi johtimeksi: helpo-nta-a (< helppo), sume-nta-a (< sumea).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä