Eräiden nominityyppien monikon illatiivissa ovat sekä ‑siin että ‑hin mahdollisia päätteitä, esim. tuottei-siin ~ tuottei-hin. Vaihtelu on mahdollista taivutustyypeissä tuote, varas, vapaa, tärkeä, väsynyt ja kevyt, joissa monikkovartalo päättyy diftongiin. Näistä kuitenkin vain kevyt-tyypissä esiintyy todellista vaihtelua, muissa päätevariantti -siin on lähes yksinomainen. Muissa kuin mainituissa nominityypeissä vaihtelu ‑hin ~ ‑siin ei ole mahdollistakaan, vaikka monikkovartalo päättyisi diftongiin, vaan ainoa vaihtoehto on ‑hin: maihin, asioihin, yksiöihin, papereihin, palveluihin, klinikoihin ~ klinikkoihin, suosikkeihin.
kkO- ja kkA-loppuisten nominien monikon illatiivissa on vaihtelua heikko- ja vahva-asteisten muotojen kesken (yksiköihin ~ yksikköihin). Käytännössä kkO- ja kkA-loppuisilla kolmitavuisilla nomineilla on vallitsevana heikkoasteinen illatiivi, esim. yksiköihin, kännyköihin, mellakoihin, punakoihin, ja nelitavuisilla vahva-asteinen: poliitikkoihin, politiikkoihin.
kki-loppuisten sanojen monikon illatiivi on vahva-asteinen: kritiikkeihin, apteekkeihin. Yksittäisissä sanoissa voi esiintyä vaihtelua, esim. suosikkeihin ~ suosikeihin, marketteihin ~ marketeihin, joskin vahva-asteinen on selvästi yleisempi (lukuun ottamatta sanaa navetta: heikkoasteinen navetoihin on tavallisempi).
Huom. Monikon illatiivin päätteiden vaihtelua esiintyi Google-haun (10/2002) tuloksissa taivutustyypeittäin seuraavasti (luku on kyseisten sanojen esiintymien yhteismäärä):
kkA- ja kkO-nominien heikko- ja vahva-asteisten illatiivimuotojen esiintymiä oli seuraavasti:
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä