Vaihtelua i : e esiintyy useissa nominien vartalotyypeissä. i-vartaloisten nominien monikkomuodoissa (» § 80) ja superlatiivissa (» § 300) vartalon loppu-i:n sijalla on e (» asetelma 21). Superlatiivissa myös vartalon pitkää loppu-i:tä vastaa e, esim. kaunii- : kaune-in. Vaihtelu i : e koskee lisäksi i-vartaloisista nomineista johdettuja ominaisuudennimiä, esim. siiste-ys (< siisti), pappe-us (< pappi) (» § 177 – 178).
| Yksikkövartalo | Monikko | Superlatiivi |
| paperi- | papere-i-na | |
| lasi- | lase-i-ssa | |
| karski | karske-i-lla | karske-in |
Verbeissä vaihtelua i : e esiintyy kaksitavuisissa e-vartaloissa: niiden vokaalivartaloisissa E-infinitiiveissä on vartalon lopussa i (luke- : luki-en, päte- : päti-essä; » § 120). Sama koskee e-vartaloisista verbeistä johdettuja jA-tekijännimiä, esim. luki-ja, patikoitsi-ja (» § 252)
Huom. 1. Toisentyyppistä i : e-vaihtelua on kaksitavuisissa e-vartaloisissa nomineissa: niistä valtaosa on nominatiivissa i-loppuisia, esim. tule- : tuli; uute- : uusi (poikkeuksena nalle-tyypin sanat).
Huom. 2. i-vartaloisten nominien monikkomuodot ovat laajalti itä‑, pohjalais- ja hämäläismurteissa e:ttömiä (» § 79 huom.), esim. kilttiä ’kilttejä’, niihim purkkii ’niihin purkkeihin’.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Suomen kielen vokaalijärjestelmä
Suomen kielen konsonanttijärjestelmä
§ 3 Konsonantit ja niiden jaottelu
§ 4 Ääntötapa ryhmittelyperusteena
§ 41 Mitä astevaihtelu on? Astevaihtelun tyypit
§ 42 Suora ja käänteinen astevaihtelu
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä