Pääte ‑ten (» § 83 asetelma 41) liittyy useimpien e-vartaloisten nominien konsonanttivartaloon. Vaihtoehtoinen pääte on monikkovartaloon liittyvä ‑en.
Asiaproosassa ten-pääte on nen-loppuisilla nomineilla lähes yksinomainen en-päätteeseen verrattuna: suomalaisten naisten (~ suomalaisien naisien). Se on yleisempi myös rikos- ja jäsen-tyypeissä (rikos-ten ~ rikoks-i-en; jäsen-ten ~ jäsen-i-en, sisar-ten ~ sisar-i-en) sekä sanan kieli tyyppisillä i : e-nomineilla (pienten lasten). Avain-tyypin nomineissa päätevaihtelu voi olla sanakohtaistakin: muissa kuin laitteennimissä -ten on tavallisempi (kirjainten ~ kirjaimien, kasvainten ~ kasvaimien, elinten ~ elimien), mutta monissa laitteennimissä taas -en: pakastimien ~ pakastinten, keittimien ~ keitinten.
Vaikka myös sanojen lohi ja vesi tyyppiset i : e-sanat ovat e-vartaloisia nomineja, joilla on konsonanttivartalo, monikon genetiivi on niillä (lähes) yksinomaisesti monikkovartaloinen ja en-päätteinen: loh-i-en ~ *loh-ten, samoin esim. sanoilla kansi, tosi, uusi, vuosi, moni, tuli. Vastaavasti kaksivartaloisessa varas-tyypissä monikon genetiivi on monikkovartaloinen ja den- ~ tten-päätteinen: varkaiden, asukkaiden, asiakkaiden. Joistakin näiden taivutustyyppien sanoista kuitenkin esiintyy ten-päätteinen muoto kiteytyneissä ilmauksissa: unten mailla, kätten jälki, kulkea vetten päällä; susi lammasten vaatteissa, taivasten valtakunta, kuningasten kuningas.
Lisäksi eräillä paikkaa ilmaisevilla superlatiiveilla on sekä konsonantti- että vokaalivartaloinen variantti: ylinten ~ ylimpien valtioelinten, vaikka superlatiivimuotojen monikon genetiivi on tavallisesti en-päätteinen (kauneimp-i-en). Poikkeuksellisia ten-genetiivejä taivutustyypin kannalta ovat arkaistiset jumalten, enkelten ja sankarten.
Huom. Tuote-tyypin nominit ovat ee-vartaloita, joilla on konsonanttivartaloksi tulkittava muoto yksikön partitiivissa (tuote=t=ta). Monikon genetiivi muodostetaan kuitenkin muiden pitkään vartalovokaaliin päättyvien nominien tavoin: tuotteiden ~ tuotteitten, ei: *tuotetten.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet