Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Taivutus > Nominintaivutus > Sija > Päätteiltään vaihtelemattomat sijat > § 82 Vaihtelemattomat ja vain vokaalisoitua noudattavat päätteet

§ 82 Vaihtelemattomat ja vain vokaalisoitua noudattavat päätteet

Useimmilla sijoilla on vain yksi, enintään vokaalisoinnun mukaan vaihteleva pääte. Yksikön nominatiivi on päätteetön.

Sellaiset sijapäätteet, jotka muodostavat umpitavun eli koostuvat yhdestä konsonantista (C) tai kahdesta konsonantista ja vokaalista (CCV), liittyvät vartaloon, joka on suoran astevaihtelun alaisissa sanoissa heikkoasteinen ja käänteisen astevaihtelun sanoissa vahva-asteinen. Näitä päätteitä ovat genetiivin ‑n, monikon nominatiivin ‑t, translatiivin ‑ksi, inessiivin ‑ssA, elatiivin ‑stA, ulkopaikallissijojen ‑llA, ‑ltA, ‑lle sekä abessiivin ‑ttA. Translatiivin päätteessä on possessiivisuffiksin edellä i:n asemesta e: oma-kse-ni. Essiivin ja komitatiivin päätteet liittyvät sekä suoran että käänteisen astevaihtelun sanoissa vahvaan vokaalivartaloon. Komitatiivimuoto sisältää monikon i-aineksen ja substantiivin tapauksessa possessiivisuffiksin. Myös instruktiivin pääte ‑n liittyy i-aineksiseen vartaloon.

 
Y GEN pöydä-n, tuottee-n
M NOM pöydä-t, tuottee-t
TRA pöydä-ksi, pöyd-i-ksi, tuottee-ksi, tuotte-i-ksi; oma-kse-ni
INE pöydä-ssä, pöyd-i-ssä, tuottee-ssa, tuotte-i-ssa
ELA pöydä-stä, pöyd-i-stä, tuottee-sta, tuotte-i-sta
ADE pöydä-llä, pöyd-i-llä, tuottee-lla, tuotte-i-lla
ABL pöydä-ltä, pöyd-i-ltä, tuottee-lta, tuotte-i-lta
ALL pöydä-lle, pöyd-i-lle, tuottee-lle, tuotte-i-lle
ABE pöydä-ttä, pöyd-i-ttä, tuottee-tta, tuotte-i-tta
INS tutu-i-n tuotte-i-n
   
ESS pöytä-nä, pöyt-i-nä, tuottee-na, tuotte-i-na
KOM tuttu-i-ne tuotte-i-ne-en

Puhutussa kielessä sijapäätteen asu voi vaihdella myös loppuheiton vaikutuksesta. Loppuheitto on tavallista translatiivissa, esim. uusiks, sekä murteittain myös varsinaisissa paikallissijoissa: talos, koulust, kioskil ’kioskilla ~ kioskille’ (» § 37). Taivutuspäätteen loppu-n:kin voi puuttua: Paa se siihe; Ne meni uimaa (» § 39).

Huom. Murteissa voi sijapäätteissä olla myös konsonantin pituusvaihtelua (» § 27 huom.). Esimerkiksi inessiivin päätteen länsimurteinen variantti on ‑sA: s’o harvon ko on ollut toukokuusa jäät tä joesa (Vampula, SMS). Geminaatta-l:n sijasta on osassa itä- ja pohjalaismurteita adessiivin ja allatiivin päätteissä yksinäis-l pitkän pääpainollisen vokaaliaineksen ja painottoman lyhyen vokaalin jäljessä: Kyllä nuilaki kengi oj jo poika trampannu (Kemi, SMS); mitäs se kiäns viäräle kaistale (Hirvensalmi, MA). Myös abessiivin pääte on laajalti yksinäis-t:llinen, esim. Ous sinä siinä jahkaelemata! (Kuopio, SMS); eihä sitä muute ilma rahatat tulna toimee (Ristiina, MA). (Mielikäinen 1981b, 1991.)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Yleistä

Taivutustyypit

Nominintaivutus

Yleistä

Luku

Sija

Possessiivisuffiksit

Nominien taivutusparadigmat

Verbintaivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot