Persoonapronomineja on kuusi: yleiskielessä ne ovat minä, sinä, hän, me, te, he (» asetelma 49). Niillä on t-päätteinen akkusatiivimuoto. Monikon akkusatiivi- ja genetiivimuotoihin sisältyy dä-aines: meidät : meidän. Yksiköllisten pronominien erityispiirre on toisen tavun vokaalivaihtelu ä ~ u: minä : minu- ja sinä : sinu-. Sana hän on e-vartaloinen: häne‑. Persoonapronominit eivät esiinny vajaakäyttöisissä sijoissa. (» § 716 – 719.)
minä | sinä | hän | me | te | he | |
NOM | minä | sinä | hän | me | te | he |
GEN | minu-n | sinu-n | häne-n | meidä-n | teidä-n | heidä-n |
AKK | minu-t | sinu-t | häne-t | meidä-t | teidä-t | heidä-t |
PAR | minu-a | sinu-a | hän-tä | mei-tä | tei-tä | hei-tä |
ESS | minu-na | sinu-na | häne-nä | mei-nä | tei-nä | hei-nä |
TRA | minu-ksi | sinu-ksi | häne-ksi | mei-ksi | tei-ksi | hei-ksi |
INE | minu-ssa | sinu-ssa | häne-ssä | mei-ssä | tei-ssä | hei-ssä |
ELA | minu-sta | sinu-sta | häne-stä | mei-stä | tei-stä | hei-stä |
ILL | minu-un | sinu-un | häne-en | mei-hin | tei-hin | hei-hin |
ADE | minu-lla | sinu-lla | häne-llä | mei-llä | tei-llä | hei-llä |
ABL | minu-lta | sinu-lta | häne-ltä | mei-ltä | tei-ltä | hei-ltä |
ALL | minu-lle | sinu-lle | hänel-lle | mei-lle | tei-lle | hei-lle |
Puhutussa kielessä yksikön 1. ja 2. persoonan pronominit esiintyvät laajalti yksitavuisina: mä(ä) ~ mie, sä(ä) ~ sie, taivutusvartalo on mu‑ ~ miu‑, su- ~ siu- (em mä tiijjä, onks tää sun).
Huom. Yleiskielisen vokaalivartalon häne- sijasta puhutussa kielessä voi esiintyä ulkopaikallissijoissa myös ne-ainekseton vartalo: Eikä hällä ollu mitään papereit siinä itsellään (p). Monikon pronominien variantteja meit(t)i‑, teit(t)i‑, heit(t)i- esiintyy suurimmassa osassa hämäläisiä ja osassa lounaisia murteita, esim. Tulin teittii kattomaan (Somero, SMS); Mää jo tälle meitin Aksulle sanoin että pistäs tohon pihaan mainoksen – – (k).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet