Imperfektin tunnus i aiheuttaa vartalonloppuista äännevaihtelua muissa paitsi pyöreään vokaaliin päättyvissä vartaloissa. Lisäksi imperfektin i:n aiheuttamaa variaatiota on passiivin tunnuksessa.
Imperfektin i:n aiheuttama vartalonvaihtelu on samankaltaista kuin monikon i:n aiheuttama vaihtelu nomineissa: pitkän vokaalin sijalla on lyhyt vokaali, ja lyhyt vokaali voi puuttua tai edustua toisena (» asetelma 59; tarkemmin » § 46 – 47, 51 – 52). Lisäksi vartalonloppuisen t:n sijalla voi olla s, ja supistumaverbeissä koko si-yhtymän voi tulkita imperfektin tunnukseksi: hyppä=s=i (» § 59).
Vaihtelu | Vartalot | Esimerkkejä |
VV : V | Pitkävokaaliset vartalot | saa- : sa-i- |
V : ∅ | e- ja ä-vartalot, monitavuiset A-vartalot | luke- : luk-i-, päte- : pät-i-, nouse- : nous-i-, häiritse- : häirits-i-, pitene- : piten-i-, vetä- : vet-i-, väittä- : väitt-i-, rakasta- : rakast-i- |
Yksitavuiset ie- ja UO-diftongilliset vartalot (vartalonsis. vaihtelu) | vie- : ve-i-, syö- : sö-i- | |
Kaksitavuiset a-vartalot, joiden 1. vokaalina o, u | purka- : purk-i-, tuotta- : tuott-i-, osta- : ost-i- | |
a : o | Kaksitavuiset a-vartalot, joiden 1. vokaalina a | anta- : anto-i-, laula- : laulo-i-, paahta- : paahto-i- |
V : ∅ ja t : s | ltA-, rtA-, ntA-vartalot | kieltä- : kiels-i-, kumarta- : kumars-i-, kääntä- : kääns-i- |
Supistumaverbit | hyppää- : hyppä=s=i, halua- : halu=s=i |
i-loppuisten vartaloiden i sulautuu imperfektin i:hin, esim. ajelehti-, etsi-, tupakoi-, voi-. |
Puhutussa kielessä imperfektin tunnus i jää 3. persoonassa usein pois vokaalin jäljestä, esim. puhu, sano, anto, makso (» § 24), sekä s:n jäljestä nousta-verbin tyyppisissä verbeissä (nous, pääs) ja supistumaverbeissä (halus, hävis).
Imperfektin i:n edellä ei ole passiivin tunnukseen kuuluvaa A:ta eli passiivivartalon loppuvokaalia. Passiivin tunnus on imperfektimuodoissa vahva-asteinen (» § 110).
Huom. Itämurteissa imperfektin tunnus i voi jäädä pois myös l:n ja n:n jäljestä (jolloin i:tä voi korvata liudennus), esim. män ~ mäń ’meni’, tul(´), opiskel(´) (» § 37).
Lounaisissa murteissa si-loppuista imperfektiä esiintyy muissakin kuin supistumaverbeissä, varsinkin O- ja U-vartaloisissa: Mää istusin alhaal ovensuusa (Sammatti, SMS).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet