Funktionaalisesti partikkelit muodostavat heterogeenisen kategorian. Selvimmin tämä tulee näkyviin puhutussa kielessä, jossa partikkelit voidaan jakaa alaryhmiin sen mukaan, millaisissa tehtävissä ja millaisissa paikoin lausumaa ja vuoroa ne esiintyvät. Jakauman perusteella partikkeleista voidaan erottaa kaksi pääryhmää: yksin vuoron tai lausuman muodostavat ja sellaiset, jotka ovat aina lausuman osana. Yksin vuoron muodostavien partikkelien olennainen, merkityksiä välittävä ominaisuus on niiden prosodia: niillä on mm. useita intonaatiovaihtoehtoja aivan kuten lausemaisillakin lausumilla.
Lausuman osana on kahdentyyppisiä partikkeleita, lausumanalkuisia ja lausumansisäisiä. Jälkimmäiseen ryhmään sijoittuvat sellaiset partikkelit, jotka esiintyvät yksinomaan muun puheen yhteydessä, vuoron sisällä, ja jotka eivät tyypillisesti voi saada itsenäistä lausepainoa. Varsinkin lauseen ensimmäiseen jäseneen liittyvät vuoronsisäiset, painottomat partikkelit ovat paljolti liitepartikkeleita (» § 126). Kuvio 8 esittää partikkelien alakategoriat sen mukaan jaoteltuina, miten ne sijaitsevat vuorossa.
Huom. Minkä tahansa sanaluokan sana voi esiintyä yksin esim. vastauksena kysymykseen, vrt. – Minne olet menossa? – Kauppaan. ~ Pois. ~ Takaisin. Tällaiset yksisanaiset vastaukset ovat syntaktisesti riippuvaisia edeltävästä kontekstista, kun taas partikkelivuoroja kuten mm tai jaaha ei voi tulkita syntaktisesti edellisen vuoron perusteella eikä täydentää lauseeksi; ne ovat sellaisenaan muodoltaan täydellisiä (ks. Sorjonen 1999).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä