VISK - § 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla

SISÄLLYS > RAKENNE > Nominaaliset lauseenjäsenet > Adverbiaalit > Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia > Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta > § 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla

§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla

Olosijainen paikan adverbiaali ilmaisee lauseen puitemääritteenä tilanteen paikan: Luin junassa kirjaa ja metrossa selailin ilmaislehteä; Konsertissa hän muisteli mummiaan. Olemis- ja pysymisverbien täydennyksenä tällainen adverbiaali taas osoittaa nimenomaan subjektitarkoitteen paikan: Talon katolla on mies; Pysyn mieluiten maissa. Olosijaisen adverbiaalin ilmaisema paikka voidaan kuitenkin hahmottaa objektitarkoitteen sijaintipaikaksi varsinkin säilyttämistä (a) ja siirtämistä (b) tarkoittavien verbien sekä eräiden tilan aiheuttamista ilmaisevien kausatiivisten verbien (c) yhteydessä. Tämä on suhdesäännön mukaista.

(a)

Sanotaan, että lapset pitävät sinut maan pinnalla. (k) | Erilaisia raippoja hän säilytti vaatekaapissaan suuressa vanhassa kirnussa. (k)

(b)

Konserttimatkalle saapunut Björk työnsi 9-vuotiasta poikaansa Sinbria lentokentän kärryissä, – –. (l) | – – joskus Leo kantoi kannussa kylmää mehua. (k)

(c)

Kaisu kysyi, aioinko istuttaa sitä autossa ja seisottaa autoa niiden pihassa lopun iltaa. (k)

Havaitsemisverbien kuten katsoa, huomata, tuntea yhteydessä esiintyvä olosijainen paikan adverbiaali hahmottuu usein nimenomaan objektitarkoitteen sijaintia osoittavaksi, varsinkin kun objekti on elotontarkoitteinen ja adverbiaalin ilmaisema paikka sellainen, jossa kyseinen elollinen subjektitarkoite ei tavallisesti ole (d). Kun sekä subjekti että objekti ovat ihmistarkoitteisia ja adverbiaalin ilmaisema paikka ihmisellekin luonteva, lause voi olla kaksitulkintainen sen suhteen, ilmaiseeko adverbiaali subjektin vai objektin tarkoitteen sijaintipaikkaa (e). Tulkinta perustuu tarkoitteesta riippumatta kuitenkin kontekstiin (f).

(d)

Hanhivaara katsoi mansikkakaktusta pöydällä. (k) | Pera huomasi jääkaapin perällä nakkipaketin. (k)

(e)

Hän katseli minua ovella päästä jalkoihin – –. (k)

(f)

Pavlina[-morsian] katseli ottelua Prahassa. (l) [sulhasen ottelu käytiin Ranskassa] | Hyytiäisen tyttöjen Reino-isä katseli [hiihto]kisaa maastossa toimitsijana. (l)

Suuntasija kertoo näköhavaintoa ilmaistaessa yleensä subjektin tarkoitteen eli havaitsijan paikan riippumatta verbin transitiivisuudesta. Mahdollisia ovat niin ero- kuin tulosija: Sieltä ~ sinne näkyi koko kaupunki; Näin sinne ~ sieltä sinutkin. Erosija on vakiintunut subjektin tarkoitteen (katsojan tai puhujan) asemaa ilmaisevaksi aktiivista tarkkailua (g) ja kommunikaatiota (h) ilmaiseviin lauseisiin.

(g)

Sieltä, cyclon kuomun alta, aurinkolasien takaa, katselin pakolaisia tarpomassa mytyt pään päällä loppuun ajettuina tähän kaupunkiin, turvaan. (k) | – – Aulis perääntyi luotsilan pihalle ja seurasi heidän uurastustaan sieltä. (k) | Hän vetäytyi vuoteen perälle ja tarkkaili sieltä miestään kiiluvin silmin – –. (k)

(h)

Hän piti puhelinta pitkään korvallaan, vaikka sieltä ei vastattu. (k) | Minä jouduin paniikkiin, poljin kyläkauppaan ja soitin sieltä sinulle. (k) | Se huuteli sieltä ovenraosta aivan kamalia juttuja. (k) | Pappi – – seisoi klaffipöydän takana saarnalavalla – – ja paukutti sieltä saarnaansa: – –. (k)