Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Nominaaliset lauseenjäsenet > Adverbiaalit > Predikatiiviadverbiaalit > Muut predikatiiviadverbiaalit > § 979 Näyttää hyvältä ~ hyvälle, mennä rikki

§ 979 Näyttää hyvältä ~ hyvälle, mennä rikki

Intransitiiviset vaikutelmaverbit kuten maistua, haista, näyttää, tuntua ja vaikuttaa saavat havaittua ominaisuutta ilmaisevan ablatiivi- (a) tai allatiivisijaisen (b) adverbiaalitäydennyksen (» § 488).

(a)
Itsetehdyt croissantit – – maistuvat ihanilta. (l) | – – suo lemusi märiltä kasveilta. (k) | Kokonsa puolesta kauppa näyttää siltä kuin kirppu olisi ostanut jättiläisen. (l) | – – tuntui siltä, että loppukilpailussa voi käydä vaikka kuinka hyvin, – –. (l) | – – mies vaikutti silminnähden alakuloiselta. (l)
(b)
– – mitali maistuu paremmalle kuin mikään. (yo) | Koko keittiö haisi mansikoille. (k) | Tulevaisuus näyttää hyvälle, – –. (l) | Päätin harjoittelevani vain niin, että se tuntuu minusta mukavalle. (l) | Hinta vaikuttaa hyvälle. (E)

Taipumattomat adverbit auki, kiinni, julki, ilmi, irti, halki, puhki, rikki, katki, poikki, vaiti ilmaisevat tilaa ja esiintyvät adverbiaaleina predikatiivin ja predikatiiviadverbiaalin konteksteissa. Niitä voi esim. rinnastaa molempien kanssa, mutta myös tavan adverbiaalin kanssa. Subjektin tarkoitetta luonnehtiessaan nämä puhki-tyypin adverbiaalit esiintyvät sekä jonkinlaisena olemista (c) että jonkinlaiseksi muuttumista (d) ilmaisevissa lauseissa.

(c)
Nyt olen täysin puhki, mutta kuitenkin onnellinen – –. (l) | Haja-asutusalueilla vähittäiskaupat voivat olla auki vapaasti – –. (l) | William pysytteli vaiti, elottomana. (k) | – – poika oli aamusta alkaen katsellut vaiti ja vihamielisesti kohti Jerusalemia. (l)
(d)
Sukat menivät rikki. (k) | Keulaportin jumiutuminen kiinni viivästytti autolautta Wasa Queenin lähtöä – –. (l) | – – mul meni sauvaki poikki siel ala- alamäes sitte (p)

Kun luonnehditaan objektin tarkoitetta, puhki-tyypin sanat esiintyvät muutosta ilmaisevissa lauseissa, usein resultatiivimuotissa (» § 482).

(e)
– – käänsin hanat auki ja täytin ammeen. (k) | Mies runttasi rautaisella pyörätelineellä ison näyteikkunan rikki – –. (l) | – – meiltä on pantu sähköt poikki – –. (k) | Urkki-koira ei lähde omille teilleen, vaikka se jätetään maalla irti omaan pihaan, – –. (l) | Juuri siksi uskoisi Rautakorven raapivan päänsä puhki – –. (l)

Muutosta ilmaisevissa lauseissa puhki-tyypin sana voi olla verbipartikkelin tapainen: iski kaikki lasit rikki: ’[iski rikki] kaikki lasit’ (» § 455).

Huom. Vaikutelmaverbien laajennuksina käytetään myös kuin-rakennetta tai sti-adverbi- tai postpositiolausekkeita: Kun [papu]kaija tuli meille, se haisi kuin sikalassa (l); Kukat tuoksuivat vahvasti ja imelästi, hyasintin tapaan (l). Verbien tuntua, näyttää ja vaikuttaa yhteydessä on lisäksi tukipronominiton että-lause mahdollinen: Jos sitten tuntuu, ettei jaksa, kannattaa pitää rästiin jääneitä lomapäiviä – – (l) (» § 1156).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Yleistä

Subjekti

Objekti

Yleistä

Transitiivisuus ja objektin semantiikka

Objektin sijat

Predikatiivi

Adverbiaalit

Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia

Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma

Predikatiiviadverbiaalit

Adverbiaalien merkitystehtäviä

Ajan adverbiaalit

Paikan ja tilan adverbiaalit

Habitiiviadverbiaalit

Tavan adverbiaalit

Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla

Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit

Kommenttiadverbiaalit ja konnektiivit

Adverbiaalin merkitys ja lauseketyyppi: kokoava katsaus

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot